hirsitalo Jyväskylä keittiö aamiaiskaapilla

Hirsitalon energiatehokkuus

Oman kodin lämmityskustannuksissa keskeisiä kysymyksiä ovat: millä talo lämmitetään, miten paljon energiaa asuessa kuluu ja mitä tämä kaikki maksaa rakennettaessa sekä asumisen aikana. Hirsitalolla on myös omia lämpöä tasaavia ominaisuuksia. Kodin fiksulla suunnittelulla on iso vaikutus energiantehokkuuteen. Tähän paras apu löytyy talomyyjältä.

Hirsitalon lämmönlähteen valinta

2020-luvulla omakotitalon lämmönlähteeksi valitaan lähes poikkeuksetta jonkin tyyppinen lämpöpumppu – tai kaukolämpö.

Viime vuosina maalämpö on ollut yhä suositumpi kyselyiden aihe talon rakentamista suunniteltaessa. Eikä ihme, sillä maailmanlaajuiset kriisit ja energian hinnan jyrkkä nousu ovat tehneet ekologisesta omavaraisuudesta alati tärkeämmän arvon.

Maalämpöpumpulla on monia kiistattomia etuja: se on säällä kuin säällä ja vuodenajasta riippumatta ilmalämpöpumppuja tehokkaampi ja tuottaa suuremmat säästöt energiakuluissa. Maalämpöpumppu on kuitenkin usein myös se hankintakustannuksiltaan kallein vaihtoehto ja sen tiellä voi olla muitakin esteitä kuin vain hinta. 

Kun rakennettavalle talolle lähdetään valitsemaan lämmönlähdettä, yksi heti alkuun selvitettävä kysymys on, että vaatiiko kaavoitus tontin rakennusten liittämistä kaukolämpöön. Kaukolämpö on usein kaupunkialueiden vakioratkaisu, keskustojen ulkopuolella sitä taas ei välttämättä ole tarjolla ensinkään. 

Tämä voi olla rakentajalle myös helpotus. Kaukolämpö on luotettava ja suhteellisen edullinen lämmitystapa, eikä erilliseen lämmönlähteeseen tarvitse investoida. 

Kääntöpuolena on se, että kaukolämpö ei auta kodin viilennyksessä, joten usein jokin lämpöpumppuratkaisu halutaan kesähelteiden varalle. Tältä suunnalta tulee myös maalämmön tehokas haastaja, vesi-ilmalämpöpumppu. Se voi olla hyvinkin varteenotettava ratkaisu pienemmille kotitalouksille, tarjoten riittävän lämmityksen talviaikaan.

Vesi-ilmalämpöpumpun lämmitysteho riittää jopa 20 pakkasasteeseen ja on siten keskivertoperheen tarpeisiin passeli ratkaisu aina Oulun korkeudelle asti. Lapin talvessa maalämpö tuottaa varmemmin riittävän lämmitystehon.

Muita kysyttyjä lämpöpumppuratkaisuja ovat ilmalämpöpumppu sekä poistoilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumpun valtti on pieni tilan vaatimus, sisäyksikkö mahtuu oven päälle ja investointi on pieni, vain 2-3 tuhatta euroa. Laite toimii myös tarvittaessa jäähdytykseen.

Poistoilmalämpöpumpuissa ei aivan kaikissa ole jäähdytystä, mutta sen etuna on tehokas tapa lämmittää kodin käyttövettä. Tulisijan poistoilman lämmön talteenotto tehostaa erityisellä tavalla poistoilmalämpöpumpun hyötyä.

Maalämpöpumpun valinnassa kodin lämmönlähteeksi voi olla myös tontin maaperään liittyviä esteitä. Maalämmön vaatimaa porakaivoa ei voi tehdä esimerkiksi pohjavesialueella, tai jos tontti sijaitsee esimerkiksi hiekkaharjulla, jossa kallioperä on hyvin kaukana. 

Hyvin syvälle poraaminen on myös kallista ja euroissa ajateltuna investointi ei maksaisi itseään millään järkevällä aikaikkunalla takaisin.

Menneinä vuosikymmeninä yleinen sähkölämmitys on nykyisten energiamääräysten myötä melkeinpä kriminalisoitu. Jotta talo läpäisee määräykset, ei sähkölämmitystä voida rakentaa kuin hyvin pieniin omakotitaloihin – ja näissäkin on oltava mukana esimerkiksi varaava tulisija. 

Varaavat tulisijat eivät ole olleet enää suuressa huudossa lämmityksen osalta. Etenkin kaupunkialueella polttopuiden hankinta ja varastointi on hankalaa, ja puu myös maksaa. Toisin on maaseudulla, jossa polttopuut saatetaan hankkia omasta metsästä. Yleisemmin, varaava tulisija on todella hyvä tukeva lämmityksen muoto, esimerkiksi sähkökatkojen varalta.

Haja-asutusalueilla lämmönlähteenä saattaa olla myös puuta polttoaineena käyttävä uuni kuten pelletti- tai hakeuuni, mutta nämä ovat poikkeustapauksia. Pellettilämmitys valitaan yleensä maatilalle, jossa lämpökeskus rakennetaan erikseen.

Viime vuosina öljylämmitystä ei olla enää kyselty lainkaan.

Parhaan avun uuden kotisi lämmönlähteen valintaan saat omalta talomyyjältäsi. Hän osaa kertoa suunnitteilla olevan talon kokoon ja sijaintiin sekä perheenne kulutustottumuksiin nähden fiksuimman vaihtoehdon.

Muuttovalmiin Rehti-kodin olohuone
hirsitalo pohjanmaalla ruokailutila

Hirsitalon energiatehokas suunnittelu

Lämmönlähdettä valittaessa on luonnollisesti tiedettävä, että miten isoa taloa pitää lämmittää ja ennen kaikkea, mikä on lämpimän veden tarve.

Tyypillisesti kodin käyttöveden lämmittämiseen menee energiaa jokseenkin saman verran kuin itse talon lämmittämiseen. Hirsitalon energiatehokkuuden suunnittelu lähteekin liikkeelle siitä, että kuinka monta asukasta kodissa asuu ja kuinka monta vesipistettä tarvitaan. 

Arkisemmin ilmaistuna, on tiedettävä kuinka monta kylpyhuonetta ja suihkua tarvitaan. Jos kylppäreitä tarvitaan kahteen kerrokseen ja perheessä on esimerkiksi urheilua harrastavia, päivittäin peseytyviä nuoria, on lämpimän veden käyttö aivan eri luokkaa kuin vaikkapa kahden aikuisen ja koiran ruokakunnassa. 

Pitkät vesiputkistot hukkaavat lämpöä. Jos kodin kylpytilat voidaan sijoittaa lämminvesivaraajan lähelle, säästetään tältä osin energiaa, verrattuna tilanteeseen, jossa putkia pitää vetää kymmeniä metrejä kerrosten välillä. Tietyn etäisyyden jälkeen lämminvesiputkisto tarvitsee myös lisää lämminvesikierron talotekniikkaa tuekseen, jotta hanasta saadaan heti lämmintä vettä eli sitä ei tarvitse näin turhaan valuttaa. Tätä koskevat omat rakentamisen määräykset.

Talon energiatehokkaassa suunnittelussa keskeinen kysymys on myös talon koko, käytännössä lämmitettävien kuutioiden määrä. Mitä pienempi talo, sitä kevyemmällä lämmönlähteellä pärjätään. 

Nykyaikaiset hirsitalot lämpiävät lattialämmityksellä, jonka hyötysuhde on tehokas. Lattialämmityksessä kiertävää vettä ei näet tarvitse lämmittää yhtä kuumaksi kuin esimerkiksi vanhemmista taloista löytyviä lämpöpattereita.

Oman kodin suunnittelussa kannattaa energiatehokkuuden vinkkelistä miettiä siis tosissaan, että onko se pari kertaa vuodessa käytettävä vierashuone sittenkään tarpeen. Suunnittelussa vaikuttavia tekijöitä ovat myös talon ja isojen ikkunapintojen asemointi ilmansuuntien ja auringon mukaan.

Lämmitys itsessään toki ei ole massiivinen kustannus. Vierashuone tai se komea, kuusi metriä korkea olohuone tarkoittaa vuositasolla joidenkin kymmenien eurojen tai muutaman satasen kohonneita lämmityskustannuksia. 

Suurempi hintalappu saattaakin tulla sen seurauksena, että tietyn kokoluokan yli mentäessä lämmönlähde on vaihdettava järeämpään ja kalliimpaan versioon. Tehokkaampi lämpöpumppu vie myös enemmän sähköä, joka entisestään nostaa kustannuksia.

Esimerkiksi 120-neliöisen hirsitalon voi lämmittää noin 5000-8000 euron vesi-ilmalämpöpumpulla, mutta 130-140 neliön yli mentäessä voi joutua turvautumaan jo maalämpöön. Jos tontilla ei voida porata syvää maalämpökaivoa, voidaan lämmönkeruuputkisto sijoittaa järven pohjaan, kun kyse on rantatontista, tai lähemmäs maan pintaa niin sanottuun maapiiriin.

Toinen vaihtoehto on investoida poistoilmalämpöpumppuun tuloilmamoduulilla. Rahallisesti tämä voi olla 5-10 tuhannen euron hinnan korotus. Jos maalämpöpumpun mallia on vaihdettava järeämpään, esimerkiksi 6 kW tehosta 8 kW tehoon, tarkoittaa se jälleen 2000-3000 euroa lisää.

Kalliimpaan lämpöpumppuun turvautuminen voidaan välttää joissakin tapauksissa talon lämmitystarvetta vähentämällä. Tämä onnistuu esimerkiksi välipohjan eristystä lisäämällä sekä huomioimalla tontin ilmansuuntia ikkunoiden sijoittelussa. Ikkunat ja ovet voidaan myös valita tehokkaamman U-arvon malleista. Myös sillä on vaikutusta, onko talossa yksi vai kaksi kerrosta.  Useimmiten ikkunoita ja ovia vaihdetaan esteettisistä syistä.

Lähtökohtaisesti modernit ikkunat ja ovet ovat tiiviitä ja energiatehokkaita. Näitä löytyy Finnlamellinkin vakiomallistosta moneen makuun, joten erityistä satsausta ikkunoihin tai oviin ei tarvitse lähtökohtaisesti miettiä.

Suunnittelussa tehdään jokaisen ratkaisun osalta kustannusoptimointi, eli millä tavalla saavutamme vaadittavan määräystason kustannukset huomioiden. Rakennuslupavaiheessa ei koskaan tiedetä aivan tarkalleen talon todellista tiiveyttä, joten suunnittelu tehdään varman päälle.

Ota huomioon myös tulevaisuuden tarpeet

Hirsitalon energiatehokasta suunnittelua on myös tulevaisuuden huomiointi. Jos suunnitelmissa on esimerkiksi aurinkopaneelien asentaminen joskus myöhemmin, mutta ei vielä talon rakennusvaiheessa, tai jos vaikkapa kaukolämpökotiin halutaan jossain vaiheessa viilentävä ilmalämpöpumppu, on näille hyvä tehdä varaukset jo suunnitteluvaiheessa.

Toisin sanoen, esimerkiksi ilmalämpöpumppua varten voidaan asentaa taloa rakennettaessa tarvittavat sähköt ja viemäröinti. Näin hirsitalon seiniin ei tarvitse puhkoa läpivientejä jälkikäteen ja vältetään hallitsemattomien ilmavuotokohtien syntyminen. 

Kysymys on myös esteettinen. Kun myöhemmin asennettavan tekniikan sähköjohdot ja putkisto huomioidaan jo kotia suunnitellessa, voidaan ne piilottaa talon rakenteisiin rakennusvaiheessa.

Viilennys on tärkeä osa nykyaikaista asumismukavuutta

Kodin lämmönlähdettä valittaessa kannattaa myös pohtia viilennyksen tarvetta. Esimerkiksi ilmalämpöpumppu viilentää siinä missä lämmittää. Poistoilmalämpöpumpuissa viilennys kuuluu pakettiin joissakin tapauksissa, mutta ei kaikissa.

Maalämpöpumpun osalta niin sanottu maaviilennys on lisäosana hankittavaa tekniikkaa. Pumpun elinkaaren osalta sen hankkiminen on itsessään hyödyllinen valinta. Kesäkaudella viilennys elvyttää kaivoa eli ajaa sinne lämpöä, jota sitten taas talven tullen tarvitaan. 

Maaviilennys on kustannustehokas teknologia ja moni asiakkaistamme sen ottaa tai ainakin tekee sille suunnitteluvaiheessa varauksen. Maaviilennyksen sisäyksikön asennus on helpompaa jälkikäteenkin.

Kuumilla keleillä kodin viilennyksessä auttaa myös aurinkosuojattujen ikkunoiden valinta. Aurinkosuojaus on käytännössä valintaa sen suhteen, että kuinka paljon haluaa auringon lämmittävän kotia ikkunoiden läpi. Talvien käydessä leudommiksi ja kesien kuumemmiksi, on aurinkosuojauksen kysyntä isojen ikkunoiden osalta kasvanut etenkin viime vuosina.

Muuramen muuttovalmiin hirsikodin olohuone

Hirren ominaisuudet ja energiatehokkuus

Massiivipuulla on lämpöä ja kosteutta tasaava vaikutus. Hirsi on vuorovaikutuksessa noin viiden sentin matkalta ympäröivän ilman kanssa. Kodin sisätiloissa se varaa ja luovuttaa lämpöä, kun sille on tarvetta.

Hirsitalon massiivirakenne toimii siis energiavarastona. Tämä on erityisen hyödyllinen ominaisuus talvisen sähkökatkon aikaan, sillä hirsitalo kylmenee hitaammin. Kesällä hitaasti kuumeneva hirsitalo on vastaavasti viileämpi ja siten miellyttävämpi asuinmukavuuden kannalta.

Energiatehokkuusluokituksessa noin 10 % Finnlamellin hirsitaloista on A-luokassa, loput B-luokassa. Tämä on lähellä vuonna 2022 valmistuneiden suomalaisten pientalojen keskiarvoa.

Hirren eristävyyttä kuvaava U-arvo (0,5) on jonkin verran alhaisempi kuin esimerkiksi elementtitalon villaeristyksellä. Siksi hirsitaloon tarvitaan jo pienemmässä kokoluokassa tehokkaampi lämmitys. Maalämmön tai vastaavan tehon lämmönlähteen tarve voi tulla vastaan jo yli 120 neliön hirsikodissa. Tarve luonnollisesti vaihtelee sen mukaan, miten pohjoiseen rakennetaan. 

Hirsitalo itsessään on hyvin tiivis rakenne. Tiiveyttä kuvaava arvo on Finnlamellin taloissa hieman yli 1. Energialaskelmissa hyväksyttävä arvo on 2 ja yli 4 tulos on huono. 

Tiiveys kuvaa vuodon määrää per seinäneliö tietyllä alipaineella. Huoneilmaa ei haluta vaihtaa nurkista vuotamalla, vaan hallitusti Ilmanvaihtokoneella ja esimerkiksi poistoilman lämpö voidaan ottaa talteen. 

Tiiveys todennetaan ilmatiiveysmittauksella, jossa rakennuksen ulko-oveen asennetaan tilapäisesti painelaitteisto, ja jolla rakennus ali- tai ylipaineistetaan, jotta vaipan ilmanpitävyyttä voidaan tutkia. Ilmatiiveyden mittauksen yhteydessä voidaan paikallistaa vaipan ilmavuodot esimerkiksi lämpökamerakuvauksella tai merkkisavulla. Vuotojen korjaus on huomattavasti halvempaa vielä silloin, kun pintarakenteita ei ole viimeistelty.

Huippuluokan tiiveyden tavoittamiseksi hirsitalo kannattaa asentaa Finnlamellin ammattilaisten toimesta. Asennus kuuluu aina muuttovalmiin hirsitalopaketin hintaan. Tämä on parasta satsausta talon energiatehokkuuteen ilmavuotojen eliminoimiseksi. 

Tietoa ja inspiraatiota

Finnlamelli hirsitalot
Artikkelit

Turvallisesti kohti unelmien kotia 

Talonrakennusprojekti on yksi elämän suurimmista päätöksistä, joten kumppania valitessa on tärkeää kiinnittää huomiota useampaan tekijään.  Rakennusala on haastavassa tilanteessa raaka-aineiden hinnanvaihteluiden, markkinoiden epävarmuuden, korkojen…
Lue lisää
Muuttovalmis hirsitalo Lempäälä keittiö olohuoneeseen päin
Artikkelit

Hirsitalon rakentaminen

Oman kodin rakentamisessa on kaksi selkeää vaihetta, jotka voidaan tiivistää kysymyksiksi: millainen omasta kodista tulee ja miten sen rakennan? “Millainen […]
Lue lisää
finnlamelli talokirja

Tilaa itsellesi
Finnlamellin esitteet

Tilaa maksuttomat esitteemme sähköpostiisi tai
paperisena kotiin kannettuna.